03/2018

Muutoksia rakentamismääräyskokoelmaan vuoden 2018 alusta

9.3.2018

Suomen rakentamismääräyskokoelmaa ylläpitää Ympäristöministeriö. Ministeriön sivuilta napattua:

Maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999, MRL) määritellään rakentamista koskevat yleiset edellytykset, olennaiset tekniset vaatimukset sekä rakentamisen lupamenettely ja viranomaisvalvonta. Olennaiset tekniset vaatimukset koskevat rakenteiden lujuutta ja vakautta, paloturvallisuutta, terveellisyyttä, käyttöturvallisuutta, esteettömyyttä, meluntorjuntaa ja ääniolosuhteita sekä energiatehokkuutta. Lain 117 §:ssä annetaan olennaisten teknisten  vaatimusten lisäksi asetuksenantovaltuutus koskien rakennusten käyttö- ja huolto-ohjetta. Tarkemmat rakentamista koskevat säännökset ja ohjeet kootaan Suomen rakentamismääräyskokoelmaan.

Kaikki voimassa olevat rakentamismääräykset löytyvät Ympäristöministeriön sivuilta kymmenen eri otsikon alta, muun muassa paloturvallisuus, esteettömyys, meluntorjunta ja ääniolosuhteet, ja energiatehokkuus. Kaikki rakentamismääräykset koskevat uudisrakentamista, mutta vain osa pientalojen rakentamista.

Monen kunnan rakennusvalvonnat ovat järjestäneet vuoden 2018 alusta voimaan astuneista määräyksistä infotilaisuuksia rakennusalan ammattilaisille. Meidän tulevan kotikunnan rakennusvalvonta avasi muutoksia myös meille amatööreille tontin varanneille järjestetyn infotilaisuuden yhteydessä. En lähde maallikkona avaamaan kaikkia muutoksia virheidenkin välttämiseksi, mutta listaan alle muutaman määräysmuutoksen, jotka mahdollisesti vaikuttavat tämän vuoden puolella rakennuslupaa hakevien suunnitelmiin. Ammattilaisilla muutokset pitäisi olla tiedossa, muuta ei ole pahitteeksi, vaikka itsekin on hereillä.

  • Erillistä teknistä tilaa ei lasketa enää kerrosalaan mukaan (ei merkitystä, onko sisäänkäynti sisä- vai ulkokautta).
  • Asuinhuoneen ja majoitustilan ikkunan tai sen osan on oltava avattavissa.
  • Asuinhuoneiston ja majoitustilan sisäisen portaan nousu saa olla enintään 19 cm ja etenemän tulee olla vähintään 25 cm.
  • Mikäli ikkunassa pitää olla turvalasi (alareuna alle 70 senttimetrissä), sen pitää olla turvalasia; uusi määräys ei salli turvalasin korvaamista 6 mm tasolasilla.
  • Lumiesteet pitää olla kaikilla lappeilla, joiden alla leikitään tai kuljetaan.
  • Takan ja puukiukaan savupiipun sekä liitin- ja yhdyshormin tulee olla T600-lämpötilaluokan mukainen (muurattu tai asetuksen mukaisesti rakennettu tehdasrakennettu teräspiippu). Muistelen myös, että infotilaisuudessa kerrottiin enemmänkin hormin suojaetäisyyksistä ja mm. puukiukaan hormin vaatimista suojapelleistä.
  • Hormin läpivienneissä on tiukemmat rakenteelliset vaatimukset, muun muassa vähintään 100 mm A1-luokan lämpöeristettä. Savupiippua ei saa ottaa käyttöön ennen kuin se on tarkastettu/katselmoitu.
  • Esteettömyyden puolella useita muutoksia, sekä kiristyksiä että huojennuksia, mm:
    • Rakennukseen johtavan kulkuväylän tulee olla vähintään 1,2 metriä leveä ja kaltevuus saa olla korkeintaan 5 astetta.
    • Rakennuksen ulko-oven avautumispuolella tulee olla vähintään 40 cm vapaata tilaa.
    • Ulko-oven edessä olevan tasanteen pitää olla vähintään 1,5 x 1,5 metriä.
    • Terassille ja parvekkeelle johtavan oven vapaa leveys pitää olla vähintään 80 cm, mutta sauna on poistettu asumista palvelevien tilojen listalta ja sen ovi saa olla kapeampi.

Se, miksi aloin kirjoittamaan aiheesta on se, että tällä viikolla meidän lupakuvavedokset käytettiin rakennusvalvonnassa kommentoitavana. Rakennusvalvonnan kommentti oli, että myös autokatoksesta kodinhoitohuoneeseen johtavan oven edessä pitäisi olla 1,5 x 1,5 metrin kokoinen tasanne. Eli terassi. Eli tanssitila. Eli autokatosta pitäisi pidentää reilusti, jos autoa ei haluaisi parkkeerata ihan tasanteeseen kiinni. Eli ensimmäinen moka itse suunnitellussa pohjassa?!

Laitoin puolipaniikissa sähköpostia pääsuunnittelijallemme/vastaavalle työnjohtajallemme ja googlasin määräyksiä ja niihin liittyviä tekstejä kuin maaninen orava. Yritin jopa soittaa ympäristöministeriössä istuvalle esteettömyydestä vastaavalla yliarkkitehdille saadakseni selvyyden siihen, pitääkö tasanne olla jokaisella ulko-ovella vai riittäisikö yksi. Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä (241/2017) sanoo näin:

3 §
Rakennuksen sisäänkäynti

Rakennuksen ulko-oven avautumispuolen etäisyys seinän sisänurkasta tai muusta kiinteästä esteestä on oven ulkopuolella oltava vähintään 400 millimetriä.

Ulko-oven edessä olevan tasanteen on oltava vähintään 1500 millimetriä leveä ja vähintään 1500 millimetriä pitkä.

Teksti on melko itsestään selvä. Ulko-ovi kuin ulko-ovi. Mutta. Perustelumuistio valtionevoston asetuksesta rakennuksen esteettömyydestä sanoo näin:


Sen mukaan ulko-oven edessä olevan tasanteen olisi oltava molemmilta sivuiltaan vähintään 1 500 millimetriä. Vaatimus mahdollistaisi apuvälineellä tai lastenvaunujen kanssa liikkuvan sujuvan sisäänpääsyn rakennukseen.

Tässä oli minusta pieni oljenkorsi siihen, että kaikkia ulko-ovia ei tulkittaisikaan samalla tavalla. Luulisi, että riittää, että rakennukseen on sujuva käynti edes jostain ulko-ovesta, niin kuin esimerkiksi meidän selvästi pääoveksi tarkoitetusta eteisen ulko-ovesta.

Tästä löydöstä ja pääsuunnittelijan samansuuntaisista kommenteista piristyneenä laitoin rakennusvalvontaan viestiä Lupapisteen kautta ja ehdotin, kävisikö heille, että kodinhoitohuoneen ulko-ovelle tehtäisiin tilavaraus esteettömälle tasanteelle, mutta nyt se toteutettaisiin nykyisen elämäntilanteen mukaan. Rakennusvalvonta kuittasikin nopeasti, että tilavaraus riittää. Joten pidennämme autokatosta vähän. Vedoksissa autokatos on 7,2 metriä, joten pyydämme lisäämään siihen 30 senttiä, jolloin 6 + 1,5 m täyttyy. Samalla saamme varastoon vähän lisää tilaa, sillä pääsuunnittelijan (ja myös rakennusvalvonnan) ehdotuksesta erotamme teknisen tilan omaksi tilakseen, jolloin palo-osastointia voidaan muuttaa.

Kaiken kukkuraksi yliarkkitehti soitti minulle takaisin (olin yllättynyt ja jokseenkin nolostuksissani), kun tilavaraus oli jo ratkaissut tilanteen, ja juttelimme muutaman minuutin tästä vaatimuksesta. Ministeriö ei tietenkään ota kantaa yksittäistapauksiin, mutta kuulemma rakennusvalvonnat voivat tulkita määräystä eri tavoin. Esimerkiksi jonkun projektin kohdalla voitaisiin jossain kunnassa jopa katsoa, että mikäli yksi sisäänkäynti on selvästi pääsisäänkäynti, voitaisiin määräys unohtaa muiden sisäänkäyntien kohdalla kokonaan.

Koska lupakuvarintamalla ei tällä viikolla edistytty kovinkaan paljon, sillä sekä Jukkatalon piirtäjät että asiakasvastaava olivat talvilomalla, tarjosi tämä episodi vähän jännitystä ja tekemistä. Eh.

Viikon paras anti oli, kun kävimme kuvat läpi pääsuunnittelijan kanssa läpi alkuviikosta ja saimme hyödyllisiä kommentteja sekä määräysten täyttämiseen ja käyttömukavuuden parantamiseen että mahdollisiin säästökohteisiin. Kunhan saamme tiettyihin kustannusvaikutuskysymyksiimme kommentit Jukkatalolta alkuviikosta, voimme tehdä lopulliset muutospyynnöt lupakuviin. Saamme kuvat ja energiatodistuksen siis jo ehkä ensi viikolla. Muilta osin pääsuunnittelijamme onkin kasannut rakennuslupaa jo hyvälle mallille.

//M

Seinämaalipettymys

4.3.2018

Koska ensikertalaisille raken(nut)tajille rakennusprojektia valmistelevat työt ja vaiheet ovat pullollaan uutta tietoa ja opeteltavaa, ja koska projekti tuntuu ajoittain isolta ja painavalta pahvilaatikolta, josta ei saa kunnon otetta, on muutaman asunnon sisustuskokemuksella helppo aloittaa itselle tutuilla tehtävillä.

Tämän hetkinen ajatus siitä, mitkä seinät maalataan vaalean harmaalla

Päätimme jo muutama viikko sitten, että tulevan talon sisäseinien pääväriksi (oleskelu- ja eteistiloihin) tulee Teknos NCS S 1500-N -sävy, joka on neutraali vaalea harmaa. Sävy on meille vanha tuttu. Remontoidessamme edellistä asuntomme maalasimme sillä keittiön ja olohuoneen seinät ja väri keräsi kehuja. Nykyiseen asuntoon halusimme tarkoituksella eri sävyn pääväriksi, mutta nyt haluamme palata NCS S 1500-N:ään. Varsinkin, kun nykyisen asunnon olokeittiön seinämaalivalinta epäonnistui ja sävy on todellisuudessa ollut ihan liian sininen.

Teknos NCS S 1500-S vanhassa olohuoneessamme

Olemme rautakaupoissa käydessämme yrittäneet etsiä värin näyteliuskoja muita materiaalivalintoja auttamaan, mutta juuri tuon sävyn teline on joka paikassa ollut tyhjä. Eilen Bauhausissa pyörähtäessämme järkytyimme Teknoksen liuskahyllyllä. Väriliuskat oli uusittu eikä tuttuja NCS-merkintöjä näkynyt missään. Teknoksen nettisivu kertoi sävyn toisen tunnisteen olevan T1329, mutta sekään ei auttanut, sillä värisävyjen koodit alkoivat 1400:sta. Myyjältä kuulimme, että värikartasto uusiutui alle viikko sitten ja vanha kartasto on nähtävillä enää vihkosessa. Toistaiseksi vanhojakin sävyjä saa sävytettyä, mutta emme hoksanneet kysyä, kuinka kauan se on mahdollista. Ehdotin K:lle, että ostaisimme valmiiksi 50 litraa NCS S 1500-N-sävytettyä seinämaalia, mutta idea ei saanut kannatusta. Maalipönttöjen sijaan toimme kotiin sekä vanhan kartaston että sattumanvaraisesti uudesta kartastosta napattuja vaaleita/harmaalta näyttäneitä väriliuskoja.

Tänään aamuauringossa aloimme vertailemaan uusia liuskoja vanhan kartaston 1x2cm kokoiseen näytteeseen. Täysin vastaavaa ei löytynyt, mutta kaksi osuu melko lähelle. Toinen on kylmempi (T1777) ja toinen lämpimämpi (T1761). Uudet sävyt ovat niin uusia, että ainakaan tällä hetkellä niitä ei ole edes Teknoksen nettisivuilla. Odotan mielenkiinnolla, että uudet sävyt päivittyvät nettisivuille, ja näen, miten lähelle uusien sävyjen RGB-arvot osuvat T1329:n arvoa R: 224  G: 223  B: 222.

Teknos NCS S 1500-N verrattuna uusiin sävyihin

Koska mitä ilmeisemmin joudumme valitsemaan jonkun muun kuin alkuperäisen ajatuksen mukaisen harmaan, teippasimme tämän hetken suosikit näkyville pariin paikkaan nykyistä asuntoa, jotta voimme katsella, miltä sävyt näyttävät eri aikaan päivästä eri paikoissa. Todennäköisesti päätös pitää tehdä keittiön seinäkaakelin perusteella, sitten kun se on valittu, sillä keittiön kaakeli tulee olemaan lattian lisäksi isoin pinta, joka on kosketuksissa seinäsävyn kanssa.

//M